Tuli sitten eilen katsottua Harper's Islandin, Nelosella tällä viikolla alkaneen "murhamysteerin", pilottijakso. Ja pelottavahan se oli, myönnettäköön. Juoni ja monotonisen äänen hokema "one by one" -slogan tuovat mieleen lähinnä Kymmenen pientä neekeripoikaa -tyyppisen nerokkaan eloonjäämistaistelun. Onhan miljöökin samankaltainen, kolkko saari jossain englanninkielisessä osassa maailmaa. Harper's Island sekoittaa nerokasta eloonjäämistaistoa perusamerikkalaiseen, popmusiikilla höystettyyn viattomaan draamaan, ja idea toimii. Sinä, jota over-the-top epäluonnolliset murhat eivät ällötä, tutustu! Itselläni lähtee kakkosjakso pyörimään n-y-t NYT.
Tänään oli yksi ehkä kesän tylsimmistä työpäivistä, mikä sai minut ajattelemaan, miksi Linnanmäki ylipäänsä on vielä auki. Tappiolla mennään varmasti tälläisinä syksyn päivinä. No mutta, enää kolme työvuoroa, kestettävissä vaikka äärimmäisen tylsyyden vallassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti