fanittaminen.

Olen ehkä maailman kovin fanittaja, enkä ikinä oo voinut tajuta niitä ihmisiä jotka ei ikinä innostu kenenkään artistin, näyttelijän tai urheilijan faniksi. On tietty olemassa myös ei-tervejärkistä fanittamista, jota voitaisiin jo verratakkin pakkomielteeseen tai stalkkeriuteen, mutta normaalitilassa fanitus on yksi elämän pienistä (tai suurista) iloista ja voi johtaa jopa uusien ystävien tapaamiseen (trust me, I have experience)...

Uusimman Rumban (tuleva työpaikkani, ehkä ♥) pääkirjoituksessa kyseiseen aiheeseen perehdytäänkin hyvien oivallusten kera:

"Fanittaminen on tunnustamista. Se on sitä, että kertoo muulle maailmalle uskovansa johonkin artistiin. Se on elämäntapa, joka paitsi kuluttaa kukkaroa, myös muokkaa omaa käytöstä. 

Fanin on oltava suvaitsevainen ja hyväksyvä, hieman jopa vilpittömän tyhmä, sillä idoliin on suhtauduttava kaiken hyväksyvästi.

 Yleensä ajatellaan, että fanit ovat nuoria, vielä teini-ikäisiä ja lapsia. Jos on aikuinen ja jonkun fani, sitä pidetään jo vähän tärähtäneenä. 

Jos aikuiset eivät fanita, ketkä sitten maksavat satoja dollareita Madonna- ja Britney Spears -krääsästä eBayssa?"

Seuraavassa Emmin kootut fanitukset vuosien varrelta.

Spice Girls, 1996-2000

Melanie C, 1994-2005

Ehdottomasti kovin fanitukseni. Kyseinen henkilö on muuten juuri vastikään ilmoittanut olevansa pieniin päin, congrats!!

Robbie Williams, 2003-2006

Amanda Jenssen, 2007->

Håkan Hellström, 2008->

Luultavasti olen hieman epänormaali, mutta skit samma ♥