house warming

Eilen vietettiin pieniä tupaantulijaispippaloita Anniksella ja Ollilla Töölössä. Paikalle oli saapunut monia mukavia tyyppejä, joten mikäs sen kivempi tapa viettää perjantai-iltaa. Täytyy todeta, että Anniksen ja Ollin kämppä on kyllä edelleen yksi kateuden aihe.

Janne, Verkku ja Antti bondailee.

Elina ja Viivi

Annukka ja Miia eivät arvostaneet kamerani läsnäoloa taaskaan.

Emäntä-Annis ja sen tytöt!

Isäntä-Olli (keskellä) ja vieraita

Makella ja Eemelillä pyyhki hyvin.

Ja Median pojat olivat erittäin iloisia

Olli ja Amel.

Latekin saapui paikalle lopulta.

Lauantaipäivääni olen viettänyt missäs muuallakaan kuin kirjaston uumenissa yrittäen saada alkuun ensi viikolla palautettavaa esseetä. Keskittymismenestys on ollut vaihtelevaa, mutta pari sivua tekstiäkin on onneksi ilmestynyt koneen ruudulle. Tosin siinä vaiheessa, kun kuulin jonkun katsoneen pornoa täydeltä ruudulta paria kerrosta ylempänä, kelasin että lauantai oppimiskeskus Aleksandriassa ei voi olla mikään hyvä idea.

kv. työ ON kiinnostavaa

Niinkuin tiedätte, pääsin siis yleissivistämään itseäni Median ja EU:n komission järjestämälle Brysselin-excursiolle. Matkalle pääsijät arvottiin ja olin erittäin fiilareissa siitä, että arpaonni osui itseni ja muutaman erittäin hyvän kaverini kohdalle. Niimpä sitä sitten lähdettiin melko extempore tuonne EU-pääkaupunkiin, ja perillä meitä odotti hektinen ohjelma täynnä asiaa ja vastapainona rauhalliset ja mukavat illat kaupungilla. Seuraavassa hieman kuvasaldoa reissusta:

Ennen matkaa olin hieman skeptinen, että EU-asiat voisivat minua ihan hirveästi kiinnostaa - enhän ole koskaan ollut erityisen aktiivinen politiikan rintamalla. Mutta kas kummaa, jo ensimmäisen luennon jälkeen kiinnostukseni nousi huimasti, ja tämä noususuhdanne jatkui koko reissun. Viimeinen tikki oli, kun meille saapui puhumaan Turun Sanomien Brysselin kirjeenvaihtaja, erittäin rento kaveri Tuomas Muraja. Hänen ansiostaan olen yhä varmempi siitä, että todellakin haluan jossain vaiheessa kirjeenvaihtajaksi. Coolest job in the world.
Reissu olisi voinut jatkua pidempäänkin, sillä olisin voinut jatkaa hotelli-elämää, suklaapuodeissa kiertelyä, itseni sivistämistä ja ulkona syömistä vielä hieman kauemmin.

Lissabonin sopimuksesta ja muista EU-asioista viisastuneena palattiin kuitenkin sitten Suomeen, jossa minua odotti mikäs muukaan kuin kirjoittamaton viestinnän essee. Brysselin visiitti tosin tuntui jo hyvältä irtiotolta, joten eiköhän tässä jakseta painaa taas (oikeiden) koulujuttujenkin parissa!

neiti hippunen ja comedy sunday

Viikonloppu vierähti pääosin Hyvinkäällä. Sitä ennen ehdittiin tosin käväistä tentissä söhertämässä kai suht onnistuneita vastauksia sekä shoppailemassa iltapukua vuosijuhlia varten. Puku löytyikin, ja jopa erittäin kiva sellainen.




Kuvissa poseeraa maailman suloisimpiin otuksiin luokiteltava, serkkuni pieni Hippu a.k.a Neiti Hippunen. Keskimmäisessä parastaan pistää myös yks perusfaija.

Hyvinkää puolestaan muistuttaa päivä päivältä enemmän Harpers Islandia, joten Helsinkiin (vai pitäisikö sanoa Hesaan) palaaminen on aina iloinen asia. Varsinkin kun juna-asemalta voi miltei suoraan kävellä sisään Nollaan seuraamaan stand-upia Comedy Sundayssa kuin trendikkäät, 25-vuotiaat suomenruotsalaiset konsanaan. Muistan joskus olleeni hieman skeptinen koko stand-up -konseptia kohtaan. Miksi minun pitäisi maksaa siitä, että joku ehkä saa minut nauramaan? Nauramista - ilmaista sellaista - sisältyy elämääni normaalistikin rutkasti.

Viimeisetkin skeptisyyden rippeet karisivat lopullisesti tämän sunnuntain jälkeen. Etenkin illan "isäntänä" toimineen Sami Hedbergin jutuille tuli naurettua kyyneleet silmissä läpi lähes koko show'n. Uskomaton mies. Eli mitä jos seuraavan kerran et menisi leffaan, et menisi keikalle, vaan menisitkin katsomaan stand-uppia.

Huomenna tämä tyttö lähtee kuin lähteekin pistäytymään Brysselissä ja Euroopan Unionissa koulu-excun merkeissä! Päivitystä luvassa mahdollisesti paikan päältä, kuitenkin viimeistään torstaina. Hauskaa alkuviikkoa kaikille!

popkulttuurisyksy turvattu

Populaarikulttuuririntamalla on havaittavissa selviä lasku-ja nousukausia, niinkuin lähes kaikessa. Tajusin vähän aikaa sitten, että nyt on käynnissä todellinen nousukausi; pääasiallisesti ehkä henkilökohtaisten mieltymysteni perusteella, mutta myös yleisemmin. Ainakaan musiikki-, ja elokuvarintamalla ei todellakaan ole valittamista.



Ruotsalaisen musiikin ystäville (itsekin tunnetusti tunnustaudun sellaiseksi, vaikka "fanaatikko" kenties onkin tässä yhteydessä "ystävää" parempi sanavalinta) on tarjolla harvinaisen paljon uutuksia näinä syyskuukausina. Tässä blogissa usein mainittu Amanda Jenssen julkaisee ensi viikolla toisen levynsä Happyland. Yhdessä Ruotsin suosituimmassa palkintogaalassa vuoden 2008 naisartistiksi ja tulokkaaksi tituleerattu Jenssen vain paranee ja paranee - ainakin mitä levystä tulleiden ensiarvioiden ja debyyttisinkun tasosta voi päätellä. On vain ajan kysymys, milloin tämä naapurimaamme kansansuosikki lyö läpi myös täällä. Veikkaus: Svenska Talande Klubben keväällä 2010.



Suomalaisjuuret omaava ja Laakso-yhtyeen solisti Markus Krunegård - jota on kutsuttu myös uudeksi Håkan Hellströmiksi - palasi juuri peräti kahden uuden levyn voimin. Albumit Prinsen av Peking ja Lev som en gris dö som en hund kolahtavat alas postiluukustani toivottavasti jo maanantaina. Jos tykkäät Jens Lekmanin ja Håkanin kaltaisista nerokkaista sanoittajista, suosittelen. Kuuntele toisen levyn avausbiisi Hela livet var ett disco, jos soundi kiinnostaa.

Muita kiehtovia uutuuksia: svedurokkaribändi Kent julkaisee uuden levyn Röd ja Robbie Williams kauan odotetun ja hauskasti nimetyn comeback-albumin Reality Killed The Video Star. Robbie oli joskus mielestäni yksi charmikkaimmista esiintyjistä ikinä, katsotaan iskeekö uusi matsku kovaa vai ei lainkaan. Levyn ensisinkkua Bodies voisin kuvailla sanalla average.

Lama ei näytä kouraisseen elokuvatuotantoyhtiöitä hirveästi, sillä leffarintamallakin on vilskettä. Ensi viikolla Suomen ensi-iltansa saavaa 500 Days Of Summeria ei voi hehkuttaa liikaa. Kiinnostavalta kuulostaa myös Woody Allenin uusi Whatever Works sekä Sam Mendesin Kohti uutta. Myös animaatiouutuuden Up, sekä suomalaisen Pihalla voisi kenties katsastaa! Onnekseni ostin juuri Hulluilta päiviltä 10 halpaa leffalippua.

Ja koska näiden lisäksi nään syksyn aikana vielä keikat ainakin Mewiltä ja The Soundsilta, en ehkä voisi olla tyytyväisempi.

hello, asia!

Pahoittelen syvästi, että viime viikon päivitystahti oli nolostuttavan alhainen. Yhdeksi syyksi nimeän Linnanmäen Valokarnevaalin, joka työllisti minua (tai no, seisotti räntäsateessa) kuutena iltana viime viikon aikana. Olin siis melko puhki, mutta nyt onneksi on sekin viikko ohi.

Tapahtui viime viikolla kuitenkin jotain kivaa. Nimittäin varattiin Kaisan ja Lauran kanssa LENNOT INDONESIAAN!!!! En oo koskaan ollut näin innoissani. Matka-aika on siis viitisen viikkoa, lähtö joulukuun lopussa joulun jälkeen. Reitti on vielä hieman epäselvä, mutta matka kattaa visiitit ainakin Jakartaan, Balille ja muille pienille saarille Jaavalla, Kuala Lumpuriin ja Malesian itä-rannikolle. Tässä hieman esimakua siitä, missä minä olen kahden kuukauden päästä.







Nyt palaan kuitenkin arkeen hetkeksi ja lähden luennolle kuuntelemaan hieman teoriaa elokuvista. Palaillaan!

Helan går!

Niin se pitkään odotettu lauantai-ilta vihdoin koitti, ja oli aika Median vuosittain 10.10. järjestettävien Kymppisitsien. Viime vuonna tähän aikaan oltiin vielä suhteellisen pihalla koko sitsit-käsitteestä ja juomalaulujen syvemmästä ulottuvuudesta, mutta vuodessa on tapahtunut paljon. Näimpä pystyimme täysin siemauksin nauttimaan sitsiperinteistä ja opastamaan uudempia tulokkaita oikeean käytökseen. Kaiken kaikkiaan sitsit olivat yhdet onnistuneimmista ikinä, ja meininki yltyi paikoin sekoiluksi asti...


Saara, Kaisa ja aveccini Tapsa poseeraa coctail-tilaisuudessa.

Saara päätyi pöydän alle melkoisen nopeasti!

Noora tykkäsi laulaa pitkästä aikaa.

Vieraamme Tampereen tiedotusopin laitokselta!

Meidän laivassa, meidän laivassa....

Kaato numero X.

Suunniteltiin Idan, Larpan ja Kaipin kanssa yks ohjelmanumero.

Mahtava avec!

Pojat vetivät ansiokkaasti oman versionsa TikTakin Kyyneleistä.

Söpöt tytsyt Viivi ja Kaisa!

Fuksi-Jussi ja KTTO:n pojat poseeraa jatkoilla

Tiinalla, Annukalla, Auroralla ja Elinallakin oli hilpeä meininki

Minä, Janne, Joni ja Random Guy.

Annukka = cuteness!

Kaisa ja unconventional dancemoves vol. 10000.

Näissä kahdessa on piileviä tanssinlahjoja ja ilmiselvää notkeutta

Siinä vaiheessa kun Billie Jean soi seitsemättä kertaa, oli aika vaihtaa biisiä.

Noora juhlahumussa

Late ja tytöt

Ida oli tulessa tanssilattialla.

Seuraavan kerran sitsaamaan päästään viimeistäänkin Median vuosijuhlilla marraskuussa.

Tämä sunnuntai kului ryytyessä ja nukkuessa sekä pizzan, Harpers Islandin ja Big Brotherin kera. Kuulostaa päällisin puolin hukkaan heitetyltä ajalta, mutta juuri näin kuuluu sitsien jälkeinen päivä viettääkin. Kiitos kaikille mahtavasta meinigistä!

Ps. Terveisiä ihanalle Joonakselle, joka illan aikana tuli tunnustautumaan blogin lukijaksi. Sait hymyn naamalle!